Home

Tutkivan oppimisen vaiheet

Kytkeytymä oppimisen ja motivaation välillä on ollut keskeisellä sijalla behavioristisissa Hakkarainen, Honka ja Lipponen (1999,2004) erottavat tutkivan oppimisen prosessista seuraavat vaiheet 18 Työskentelyteorioiden kriittinen arviointi Tutkiva oppiminen periaatteet ja soveltaminen Kriittinen arviointi viittaa prosessiin, jonka välityksellä oppijat arvioivat kriittisesti mutta rakentavasti oman tutkimusprosessinsa edistymistä ja asettavat uusia tavoitteita. Arvioinnin kohteina voivat olla oppimisyhteisön tuottamat työskentelyteoriat: niiden vahvuuksien ja heikkouksien pohdiskelu sekä niiden vertaaminen tieteellisiin teorioihin. Kriittinen arviointi tähtää oppimisyhteisön luomien teorioiden kehittämiseen ja parantamiseen nostamalla esiin niiden epäselvyyksiä tai puutteellisuuksia ja asettamalla uuden syventävän tiedon hankintaan liittyviä tavoitteita. Kriittinen arviointi edellyttää sitoutumista rakentavaan vuorovaikutukseen. Tällaiselle vuorovaikutukselle on tyypillistä se, että keskeinen huomio kiinnitetään oppimisyhteisön tuottamiin ajatuksiin ja ideoihin. Tärkeää ei ole niinkään se, kuka esittää jonkun ajatuksen, vaan keskustelun kohdistaminen ryhmän tuottamiin ajatuksiin eikä esimerkiksi niiden esittäneiden opiskelijoiden henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Tärkeämpää kuin se, onko jokin ajatus loppuun kehitetty on se, voidaanko sitä kehittää eteenpäin ja aukaiseeko se uusia näkökulmia tutkimuksen kohteena olevaan ilmiöön. Edelleen on tärkeämpää synnyttää yhteinen ymmärrys tutkimuksen kohteena olevista ilmiöstä kuin saavuttaa pinnallinen tai näennäinen yksimielisyys. Edistyksestä kertoo se, että oppilaat ymmärtävät, mistä asioista ja miksi ollaan eri mieltä. Uuden syventävän tiedon hankkiminen Tutkivan oppimisen prosessiin kuuluu kiinteästi uuden syventävän tiedon etsintä monenlaisista tiedonlähteistä (tieteellinen ja ammattikirjallisuus, erilaiset kirjalliset ja sähköiset lähteet, asiantuntijat tai esimerkiksi tutkimusaineiston kokoaminen). Tutkivan oppimisen tavoitteena on auttaa oppilaita tietoisesti työskentelemään omien teorioidensa ja selitystensä kehittämiseksi. Tämä ei ole mahdollista, ellei tutkivan oppimisen prosessi johda lähtökohtana olevien tietojen syvenemiseen. Oppilaita on ohjattava järjestelmällisesti etsimään erityisesti selittävää tieteellistä tietoa ja tunnistamaan tällainen tieto muun tiedon joukosta. Kaikille on tärkeää osata etsiä yleisiä periaatteita ja ydinkäsitteitä, joiden avulla voi ymmärtää erilaisia ilmiöitä. Kuten edellä todettiin, tutkivan oppimisen näkökulmasta teoriat palvelevat ilmiöiden selittämistä ja ymmärtämistä. Teoriat ovat käsitteellisiä työvälineitä, joiden avulla voidaan selittää suuri joukko ilmiöitä nojautumalla pieneen perusoletusten joukkoon. Selittävän tiedon etsiminen tutkivan oppimisen yhteydessä auttaa oppilaita oivaltamaan niitä ongelmia, joiden ratkaisemiseksi teoriat on luotu. Samalla teorioiden ymmärtäminen edellyttää luonnollisesti myös sitä, että etsitään esimerkkejä ja tapauksia, jotka valaisevat teorioiden ja selitysten soveltamista. Tiedonhankintataitoihin liittyy luonnollisesti taito arvioida hankitun tiedon luotettavuutta, mutta myös kyky kiinnittää huomiota siihen, missä tarkoituksessa ja millaisilla perusteilla tutkimuksen kohteena oleviin ilmiöihin liittyviä väitteitä esitetään. Tarkentuvien kysymysten asettaminen Onnistunut tutkiva oppimisprojekti on asteittain syvenevä prosessi. Tutkimusprosessille on tyypillistä, että se täytyy aloittaa, ennen kuin yksilöllä on hallussaan täydellistä tietoa tutkimuksen kohteena olevista asioista. Prosessin 18 Oppimisen tuen suunnitelman tavoitteena on, että nykyisiä voimavaroja voidaan jakaa ja suunnata entistä paremmin oppilaiden oppimisen tukemiseksi omalla asuinalueella Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1) : Opiskelija kehittää monitieteellistä ja kriittistä ajattelua tutustuu tiedemaailman käytäntöihin harjaantuu lukemaan ja arvioimaan tieteellisiä tutkimuksia Kokemuksellinen oppiminenhttp://www.uta.fi/tyt/verkkotutor/kokem.htmEsittävä opetushttp://fi.wikipedia.org/wiki/Esitt%C3%A4v%C3%A4_opetus

  1. Tieto- ja viestintätekniikka ymmärtävän oppimisen tukena Prof. Sanna Järvelä Mitä tiedämme nyt? Teknologia itsessään ei edistä oppimista. Sen sijaan työskentely teknologian parissa altistaa oppijan oppimista
  2. en POM2SSU Kainulainen Tehtävänä on perehtyä johonkin ilmiöön ja sen opetukseen (sisältöihin ja tavoitteisiin) sekä ko. ilmiön käsittelyyn tarvittavaan
  3. If this problem persists please contact customer support
  4. KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Tutkivan Oppimisen Teoria

Tutkivan oppimisen opetuskokeilu johti tutustumaan teoreettiseen viitekehykseen, joka auttoi ymmärtämään kokeilussa esiintyneitä ongelmia ..teknologioita voidaan hyödyntää lasten oppimisen (ja oppimaan oppimisen) tukemisessa. n sisältöjen mukaisesti keskiössä ovat menetelmät, joissa teknologiaa käytetään mm. tutkivan.. Tutkivan oppimisen vaiheet. Oppilaan taitotasot. Tunnen tutkivan oppisen vaiheet ja osaan kuvailla toimintaani. Osaan pohtia tulosten merkitystä (opettajan neuvojen avulla) Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

TUTKIVAN OPPIMISEN OPETUSKOKEILU - YouTub

  1. en oppilaan aikaisempaan tietoon synnyttää uusia ongelmia, joiden ratkaise
  2. en on parhaimmillaan spiraalinomaisesti syvenevä prosessi, jossa alun epämääräiset kysymykset ja..
  3. Crazy Town perustettiin halusta tuoda erilaiset yritykset oppimaan yhdessä. Tiivis vuorovaikutus tuo kassaan euroja. 85% yhteisömme jäsenistä tekee kaupallista yhteistyötä keskenään tai mentoroi..

Tutkivan oppimisen ryhmätyö by Inna Ryökäs on Prez

81.3 Tutkivan oppimisen

Vaiheet 3 ja 4 muodostavat niin kutsutun hitaan tai syvän unen jakson, jolloin lihasten jännittyneisyys vähenee, hengityksen tahti hidastuu, verenpaine tasapainottuu sekä sydämenlyöntien tiheys vähenee Viittomilla kommunikoinnista voidaan puhua vasta, kun tukiviittomavarasto on laaja, ja niitä käytetään automaattisesti puheen rinnalla. 1974 yılında temelleri atılan, Türkiye nin köklü ve lider lastik markası Lassa Sabancı Holding ve ortakları tarafından kuruldu

Talopaketin rakentamisen vaiheet. Tutustu, miten Muurametalo rakennetaan vaihe vaiheelta ja tilaa Talopaketin rakentamisen vaiheet. Omakotitalon rakentaminen haaveista todelliseksi kodiksi on hieno.. 16 lähestymistapaa tiedonhankinta ohjautuu helposti tiedonlähteiden rakenteesta eikä oppijan omista kognitiivisista tavoitteista, jolloin seurauksena on usein tiedon mekaaninen kopioiminen tai yhdistely. Ajattelutyöhön ohjaavien kysymysten yhteydessä myös yksinkertaisempien faktakysymysten esittäminen voi olla mielekästä. Oppijan omien työskentelyteorioiden luominen Tärkeänä tutkivan oppimisen osatekijänä on oppilaiden omien työskentelyteorioiden (eli arvausten, hypoteesien, selitysten tai tulkintojen) muodostaminen. Tarkoituksena on esittää mahdollinen selitys- tai ratkaisumalli tutkimuksen kohteena olevalle ongelmalle aikaisemman tiedon tai kokemuksen varassa. Työskentelyteoria tai selitys ei käsitteen psykologisessa merkityksessä edellytä sitä, että se olisi loppuun asti kehitelty tai täysin selkeästi ilmaistu kokonaisuus. Ihmisellä on luonnollinen taipumus luoda teorioita tai selityksiä, joiden avulla voi hahmottaa maailmaa ja asioiden välisiä yhteyksiä. Aina kun kohtaamme jonkin yllättävän ilmiön (joku nuori poika juoksee kadulla nurkan takaa eteemme pelästyneen näköisenä), luomme oletusluonteisia selityksiä (esim. hän pakenee jotakin toista poikaa), joita voimme eri tavoin testata (kysymällä tai tapahtumien kehitystä tarkkailemalla). Selittämisen tarve syntyy jostakin yllättävästä tapahtumasta, asioiden ihmettelystä tai tiedosta, joka ei sovi aikaisempiin käsityksiimme. Tutkivan oppimisen tavoitteena on jalostaa ihmisen luonnollista tarvetta luoda maailman ymmärtämistä palvelevia selityksiä ja ohjata oppilaat työskentelemään tietoisesti omien työskentelyteorioidensa kehittämiseksi ja syventämiseksi. Hyvin usein kouluprojektit ohjaavat oppilaita ainoastaan kuvailemaan omia kvalitatiivisia havaintojaan (esimerkiksi kuinka kemiallisessa kokeessa syntyy möykkyjä ja keltaista savua ), mutta ei selittämään oletuksiaan siitä, millaisten kemiallisten reaktioiden välityksellä prosessi tapahtuu. Toisinaan oppilaita ohjataan vertailemaan havaintojaan (esimerkiksi erilaisia biologisia olentoja tai kulttuureja), mutta harvoin rohkaistaan selittämään, miksi havaitut erot esiintyvät. Keskeinen tutkivan oppimisen haaste on löytää positiivisia keinoja käsitellä oppilaiden tieteellisestä tiedosta poikkeavia intuitiivisia käsityksiä. Tämä voi tapahtua esimerkiksi asettamalla ne oppimisyhteisön yhteisen keskustelun, pohdinnan ja arvioinnin kohteeksi. Tämän kautta voidaan päästä tilanteeseen, jossa oppilaat itse huomaavat tieteellisten teorioiden arvon ja sisäistävät ne tietoisesti. Oppilaiden oma ajattelu tuottaa aina oppikirjoista poikkeavia käsityksiä. Mikäli oppilaat ainoastaan toistavat oikeita vastauksia, voidaan sitä pitää merkkinä siitä, että luokassa tapahtuu vain vähän todellista ajattelua. Hyviä tuloksia tuottaa yleensä se, että opiskelijoita ohjataan muodostamaan omia selitys- tai ratkaisumallejaan tutkivan opiskelun kohteena olevista ilmiöistä ennen kuin tutustutaan aiheeseen liittyvään uuteen materiaaliin. Tämä voi auttaa opiskelijoita huomaamaan ristiriidat ja yhteensovittamisen ongelmat omien intuitiivisten käsitystensä ja uuden tiedon välillä. Selittäminen on enemmän kuin ilmiöiden kuvaileminen, luokitteleminen tai vertaileminen. Se on prosessi, jossa oppijaa ohjataan tietoisesti menemään aikaisemmin tiedetyn ja hyvin hallitun tiedon ylärajalle. Prosessin aikana luodaan oletuksia ja ennakointeja siitä, miten ja miksi tutkimuksen kohteena olevat ilmiöt tapahtuvat ja liittyvät toisiinsa. Selittämisen kognitiivinen arvo perustuu selittäminen ja ymmärtämisen väliseen yhteyteen; arvioimme ihmisen ymmärtävän jonkun ilmiön silloin kun hän pystyy 16

Viittomien oppiminen etenee vaiheittain

Koostanut: Elina Viro Mikä ihmeen projektioppiminen? Projektioppimisella tarkoitetaan oppilaslähtöistä opetusmenetelmää, jossa keskiössä on jokin projekti. Projektioppimisen kanssa läheisiä työskentelymuotoja Tapaustutkimus funktion käsitteen oppimisesta tutkivan matematiikan keinoin Kemia Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kemian opetus tukee oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. auttaa ymmärtämään Oppimisen ja koulunkäynnin tuki perustuu kolmiportaiseen malliin, jossa tukimuodot ja -rakenteet vahvistuvat asteittain. Tuen tasot ovat yleinen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki

17 selittämään, miksi ja kuinka ilmiö tapahtuu. Ymmärryksen syvenemistä tukee olennaisesti se, että yksilöä ohjataan tuottamaan jatkuvasti asteittain syveneviä selityksiä. Ilmiöiden selittäminen auttaa liittämään tosiseikat toisiinsa, löytämään niiden välisiä merkitysyhteyksiä ja muodostamaan kokonaisvaltaisen käsityksen tutkimuksen kohteena olevasta ilmiöstä. Yleensä tulemme tietoisiksi ymmärryksessämme olevista aukoista silloin, kun huomaamme, ettemme pysty jotakin asiaa selittämään, vaikka se vaikutti aivan selvältä. Ymmärtäminen edellyttää, että ihminen pyrkii selittämään asioita itselleen tai muille sen sijaan, että hän ainoastaan yrittäisi painaa niitä mieleensä. Monet tutkimukset osoittavat, että tietoinen pyrkimys selittää asioita itselle tuottaa taidon selviytyä uusista ongelmanratkaisutehtävistä. Sen sijaan valmiiden selitysten mieleen painaminen ei ole yhtä tehokasta. Erään ensimmäisen vuoden luonnontieteen yliopisto-opiskelijoihin kohdistuneen tutkimuksen mukaan sellaiset opiskelijat, jotka selittävät itselleen fysiikan esimerkkejä, ratkaisivat oikein suuremman joukon ongelmatehtäviä kuin muut opiskelijat, joilla oli fysiikasta (erikseen arvioituna) yhtä hyvät tiedot. Itselleen selittäminen ohjasi opiskelijoita luomaan ja oivaltamaan uusia merkitysyhteyksiä ja johtamaan esimerkeistä seurauksia. Valmiiden selitysten mieleen painaminen ei sen sijaan johtanut tutkimuksen mukaan oppijan oman suoritustason kohoamiseen. Selittäminen sitoo oppilaat syvennettyyn työskentelyyn tiedon kanssa; he sitoutuvat tiedon kehittelevään prosessointiin, jossa syntyy uusia ajatuksia ja merkitysyhteyksiä. Tiedon syvällinen omaksuminen edellyttää oppijalta aktiivista työskentelyä tiedon etsimiseksi, merkitysyhteyksien löytämiseksi ja suurempien tietokokonaisuuksien muodostamiseksi. Itselleen selittämisen prosessia voidaan tukea ohjaamalla oppilaita selittämään asioita kirjoittamalla ja piirtämällä, johon uusi tieto- ja viestintätekniikka antaa hyvät välineet. Vastaavasta oppimistulosten olennaisesta paranemisesta on saatu kokemuksia silloin, kun oppilaita on ohjattu selittämään asioita toisilleen (ks. jaettua asiantuntijuutta käsittelevä luku). Selittämisen ja ymmärtämisen läheisen yhteyden vuoksi selittämisellä tulisi olla aikaisempaa huomattavasti tärkeämpi rooli oppimisessa. Selittäminen on erityisen tärkeää luonnontieteen opetuksessa, jossa oppijan on omaksuttava kokonaan toisenlainen tapa hahmottaa maailmaa. Kuitenkaan oppijan omien intuitiivisten käsitysten esittämisellä ei nykyisellään ole juuri lainkaan roolia tiedeopetuksessa. Tiedeopetus koulussa keskittyy tyypillisesti joidenkin prosessitaitojen opettamiseen, jotka perustuvat luonnonilmiöiden tarkkaan havainnointiin ja joihinkin kokeellisen tutkimuksen periaatteisiin. Useat kognitiiviset tutkijat väittävät, että tiedeopetus perustuu yleensä empiristiseen tai induktivistiseen käsitykseen tieteestä. Sen mukaisesti tieteellisen tiedon uskotaan syntyvän tarkoista havainnoista ja niiden luokittelusta, ja käsitteellinen ymmärryksen jotenkin itsestään seuraavan havaintotiedosta. Tosiasiassa havaintojen ja kokeiden tekemistä ohjaa aina tutkijan pyrkimys ymmärtää tutkimiaan ilmiöitä ja vastata joihinkin teoriasta syntyneisiin kysymyksiin. Kokeiden tuottamat havainnot ovat monella tavalla riippuvaisia tutkijan taustaoletuksista (tätä kutsutaan havaintojen teoriapitoisuudeksi). Empirististen käytäntöjen seurauksena tiedeopetus ei yleensä pysty välittämään oppilaille käsitystä teorioiden merkityksestä tieteellisen ymmärryksen syntymisessä tai tieteellisessä muutoksessa. Siksi tieteelliset käsitteet ja teoriat omaksutaan usein pelkästään muistettavina faktoina tai toimintakaavioina. Hyvin keskeisenä tehtävänä kognitiiviset tutkijat näkevät sen opettamisen, kuinka hypoteeseja, teorioita tai malleja voidaan käyttää ideoiden kehittämisessä, laajentamisessa tai testaamisessa. 17 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?... Esimerkkejä formatiivisesta arvioinnista yläkoulun matematiikan opiskelussa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, luku 6, Oppimisen arviointi: Oppilaan oppimista ja työskentelyä on arvioitava 13 December 2019. Impeachment lesson plan: Up close to the impeachment

Nämä oppimisen tuen vaiheet ja prosessit on kuvattu tarkemmin koulun vuosisuunnitelmassa (luettavissa wilmasta). Koulussa toimii oppilashuoltoryhmä, jonka tehtävänä on osaltaan tukea niin.. Omassa lisensiaatintutkimuksessani Oppimisen johtamisen design oppimissysteemissä keskityin Säästämisen aikakautena oppimisen johtaminen on hyvinvointia,uudistumista ja kasvua tukeva.. Nigelin vaiheet. Old Mortality, Volume 1 Ympäristöoppi 4.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja opiskeluun sekä auttaa oppilasta kokemaan A. Hankkeen vaiheet

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Diana-mallihttp://fi.wikipedia.org/wiki/DIANA-malliDiana -mallin kotisivuhttp://openetti.aokk.hamk.fi/diana/ ' Täytä vesisäiliö astiaan valuneella. käytetyllä kalkinpoistoliuoksella ja. toista vaiheet 4 ja 7. Налейте использованный Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että Koulutuksen tavoitteet Säädökset ja perusta Lait ja määräykset Opintojenaikainen arviointi Usko Itseen oppijana Oman oppimisprosessin ymmärtäminen Työpaja 1 tavoitteet Toimintakulttuuri Arvostelusta oppimisen

In a carefully scripted appearance, President Vladimir V. Putin of Russia agreed he should be allowed to seek two more terms, if the Constitutional Court approves NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö teknologia kehittyy, mutta ihmisen älykkään toiminnan Parisuhteen vaiheet. Perheen elämänkaari. Erilaisia oppismisvaikeuksia. Vinkkejä ekaluokkalaisen oppimisen tukemiseksi Yhteistoiminnallinen oppiminenhttp://www.oamk.fi/amok/oppimat/LO/Opetusmenetelmat06a/html/yhteistoim_.html Yöuni koostuu noin viidestä peräkkäisestä 90-100 minuutin mittaisesta unisyklistä, joissa toistuvat tietyt unen vaiheet. Torke. Pinnallista unta, joka koetaan unen sijaan rentoutumisen tilana

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori, FYSIIKKA_ opetussuunnitelma-7_9_maol Tavoitteet koskevat kaikkia luokka-asteita. Keskeiset sisältöalueet kuten luonnontieteellinen tutkimus, fysiikka omassa elämässä ja elinympäristössä, fysiikka yhteiskunnassa n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Video: (PDF) Yliopistofysiikkaa laatuaikaoppimalla: Teknologiset työkalut

Tutkivan oppimisen vaiheet

1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen 11 Tutkivan oppimisen tukeminen on useiden sellaisten käynnissä olevien tieteellisten tutkimusprojektien tavoitteena, joiden kohteena on koulujen nykyisten oppimiskäytäntöjen uudelleen kehittäminen tieto- ja viestintätekniikan tuella. Tutkivalla oppimisella tarkoitetaan prosessia, jonka aikana sellaiseen ongelmaan, jota ei voida ratkaista aikaisemmin hankitun tiedon varassa, haetaan vastausta sekä päättelemällä että etsimällä järjestelmällisesti merkityksellistä uutta tietoa erilaisista tiedonlähteistä. Tutkivan oppimisen keskeinen lähtökohta on se, ettei oppija sulauta uutta tietoa suoraan aikaisempiin tietorakenteisiinsa, vaan tietoa omaksutaan ratkaisemalla ymmärtämiseen liittyviä ongelmia sekä rakentelemalla ja kriittisesti arvioimalla oppijan omia teorioita ja selityksiä. Luonteenomaista tällaiselle oppimiselle on se, että oppija käsittelee uutta informaatiota jonakin ongelmallisena, joka täytyy selittää ja ymmärtää syvällisesti, ennen kuin se voidaan liittää osaksi yksilön tietojen kokonaisuutta. Jäljittelemällä tiedeyhteisöjen toimintakäytäntöjä oppijat voidaan ohjata osallistumaan pitkäjänteisesti ja systemaattisesti kysymysten ja selitysten ohjaamaan tutkimusprosessiin. Tietoyhteiskunnan haasteisiin vastaamiseksi on tärkeää luoda koulusta yhteisö, jossa oppijat ohjataan systemaattisesti osallistumaan yhteisöllisen tiedonrakentelun prosessiin. Tiedonrakentelulla tarkoitetaan tietoista ja järjestelmällistä työskentelyä oppimisyhteisön tuottaman tiedon - hypoteesien, teorioiden ja selitysten tai tulkintojen - kehittämiseksi ja parantamiseksi. Tiedonrakentelun pedagogiikassa pyritään tukemaan oppilaiden ymmärryksen syvenemistä ohjaamalla heidät työskentelemään tuottamansa tiedon parantamiseksi. Tutkivassa oppimisessa olennaista on tiedon käsittely objektina, jota voidaan systemaattisesti kehittää. Yhteisön toiminnan kohteena ovat niin oppilaiden ja opettajan itsensä luomat ja kehittelemät käsitykset kuin vastaavat tieteelliset teoriat, selitykset ja empiiriset tulokset. Tutkivan oppimisen projektin tulos ei tästä näkökulmasta ole juliste, tutkimusraportti tai multimediaesitys sinänsä, vaan joukko käsitteitä ja ajatuksia, joiden kanssa oppilaat ovat projektin aikana työskennelleet ja joita he ovat tuottaneet. Tutkivaa oppimista voidaan toteuttaa monella eri tavalla eikä tämän oppaan tarkoituksena on esittää yhtä ainoaa oikeaa tapaa. Eri luokka-asteilla ja eri oppiaineissa tutkimuksellisuuden rooli saattaa merkittävästi vaihdella. Pedagogisesta näkökulmasta mitkä tahansa oppimisen tutkimuksellisuutta vahvistavat muutokset ovat tervetulleita. Vaikka tässä oppaassa käsitellään erityisesti sitä, kuinka prosessia voidaan tukea tieto- ja viestintätekniikan avulla, niin on aivan selvää, että sitä voidaan tehdä myös tavanomaisilla opetusmenetelmillä. Seuraavat piirteet näyttävät joka tapauksessa olevan hyvin tärkeitä tutkivan oppimisen perusperiaatteita. Ymmärtämiseen tähtäävä oppiminen. Tutkivalle oppimiselle on tyypillistä se, että ymmärtäminen on opettamisen ja oppimisen keskeisenä huomion kohteena. Koko ajan kysytään, miksi mitäkin asiaa tehdään, mikä on kyseisen asian merkitys, kuinka se liittyy muihin keskeisiin asioihin. Koko toiminnan tavoitteena on nimenomaan oppimisen kohteena olevien ilmiöiden ymmärtäminen, ei ainoastaan koulutehtävien suorittaminen tai arvosanojen saavuttaminen. Tuloksellinen oppimisprojekti edellyttää sitä, että oppilaat asettavat ymmärtämisen keskeiseksi tavoitteekseen ja sitoutuvat kognitiivisesti tavoitteen saavuttamiseen. Oppiminen ongelmanratkaisuna. Tutkivan oppimisen näkökulmasta oppiminen on ongelmanratkaisuprosessi. Mitä tahansa aihetta käsiteltäessä 11 Tutkivan oppimisen malli pohjautuu laajasti opetukselliseen rekonstruktiomalliin, jonka tavoitteena on AJANKÄYTTÖ: Tutkimus kestää yhden viikon. HUOMIOITA: Tutkimuksen eri vaiheet on hyvä.. KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Aktiivisuus, vuorovaikutus ja myönteiset kokemukset oppimiskäsityksen kuvauksessa Tampere 28.1.2015 Eija Kauppinen Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman FYSIIKKA Oppiaineen tehtävä Fysiikan opetuksen tehtävänä on tukea oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Fysiikan opetus auttaa ymmärtämään fysiikan ja teknologian merkitystä Työn tavoitteena on esittää erilaisia mahdollisuuksia tutkivan oppimisen hyödyntämiseen tuotantotalouden koulutusohjelmassa. Työssä esitetään näiden opetusfilosofioiden perusperiaatteet Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

1. vaiheessa lähi-ihminen käyttää yksittäisiä viittomia esimerkiksi lapsen toiminnan ohjaukseen tai päiväohjelman jäsentämiseen (strukturointi). Esimerkiksi pukeutumistilanteessa viitotaan sanat ”TAKKI, KENGÄT, PIPO”. Ne voidaan ilmaista myös esittävillä eleillä.5. vaiheessa lähi-ihmisellä on kyky viittoa lauseesta lähes kaikki sanat, ja viittominen on automaattista. Tässä vaiheessa viittominen lähenee viitottua puhetta.6 1 JOHDANTO Tämän oppaan tarkoituksena on tukea opettajia, oppilaita, suunnittelijoita ja kouluhallinnon virkamiehiä opetus- ja oppimiskäytäntöjen kehittämisessä tieto- ja viestintätekniikan tukeen nojautuen. Oppaassa esitetään Helsingin kaupungin tietotekniikkaprojektin tutkimusryhmän visio siitä, kuinka tieto- ja viestintätekniikan avulla voidaan tukea korkeammantasoisia tutkivan oppimisen prosesseja. Oppaassa käsitellään erityisesti tutkivan oppimisen taustalla olevia kognitiivisia ja oppimisteoreettisia periaatteita, joiden ymmärtäminen on tärkeä opetus- ja oppimiskäytäntöjen kehittämisen edellytys. Näiden periaatteiden ymmärtäminen auttaa löytämään keinoja uuden tieto- ja viestintätekniikan mielekkäälle ja tulokselliselle soveltamiselle. Oppaassa puhutaan paljon enemmän ihmisen ajattelusta, sen kehityksestä ja tutkivasta toiminnasta kuin tietotekniikasta sinänsä sen takia, että uuden tekniikan mahdollisuuksien ymmärtäminen edellyttää ennen kaikkea uudenlaista pedagogista ajattelua. Tavoitteena on hahmottaa sitä, kuinka oppimiseen ja opettamiseen liittyviä ilmiöitä tulisi hahmottaa tai käsitteellistää tavalla, joka tukee laadukkaampien oppimistulosten saavuttamista. Oppaan jälkimmäisessä osassa konkretisoidaan esitettyjä pedagogisia periaatteita ja esitetään malleja siitä, kuinka periaatteita voidaan soveltaa käytännössä tieto- ja viestintätekniikan tukeen nojautuen. Kunkin luokkatason, oppiaineen, tai oppimisprojektin yhteydessä on erikseen pohdittava, miten tutkivaa oppimista voidaan niissä toteuttaa ja millainen on tieto- ja viestintätekniikan rooli tässä prosessissa. Syntymässä oleva tietoon perustuva yhteiskunta (engl. knowledge-based society) ja siihen liittyvä tietotalous (engl. knowledge economy) ja tietointensiivinen teollisuus asettaa ihmisen ajattelun kehitykselle aivan uusia haasteita. Tietoyhteiskunnan nopeaan rakentumiseen ja digitaalisen talouden kehittymiseen liittyy työn ja osaamisen kulttuurin syvällisiä muutoksia. Kehittyneelle tietoyhteiskunnalle on tyypillistä tietotyön yleistyminen. Jo aivan lähitulevaisuudessa huomattava osa väestöstä työskentelee ensisijaisena kohteenaan tieto; heidän työnsä lisää tiedon arvoa tavaroiden tai muiden materiaalisten tuotteiden sijaan. Tietotyöntekijän tehtävänä on tiedon etsiminen, muokkaaminen, muuntaminen, laajentaminen ja uuden tiedon ja ymmärryksen luominen. Tiedon tuottamisessa onnistuminen määrää yhteiskunnan menestyksen tulevaisuudessa. Tietoon perustuvalle yhteiskunnalle on luonteenomaista tietämisen ja tekemisen, tiedon luomisen ja hankkimisen sekä tiedon kehittelyn ja käyttämisen integroituminen. Tulevaisuudessa ei enää ole niin suurta eroa tietäjien ja työn suorittajien välillä, vaan kaikilta vaaditaan aikaisempaa syvällisempää työtehtävien taustalla olevien ilmiöiden käsitteellistä hallintaa. Helsingin kaupungin tietotekniikkaprojektin tutkimusprojektin lähtökohtana ovat yhteiskunnallisen muutoksen asettamat uudet haasteet oppilaiden ja opettajien asiantuntijuuden kehittymiselle sekä tieto- ja viestintätekniikan ja modernin oppimistutkimuksen avaamat mahdollisuudet vastata näihin haasteisiin uudella tavalla. Pystyäkseen vastaamaan uusiin osaamisen vaatimuksiin koulutuksen on löydettävä uudenlaisia toiminnan muotoja ja sisältöjä. Tämän oppaan tarkoituksena on hahmotella pedagogista mallia, jonka varassa on mahdollista tukea oppilaita sellaisten korkeammantasoisten tiedonkäsittelytaitojen saavuttamisessa, joita tuloksellinen toiminta kehittyneessä tietoyhteiskunnassa edellyttää. 6 Työkalu, jonka avulla opettaja voi suunnitella ja toteuttaa systemaattista ajattelutaitojen opettamista STEP 1 Tilaa ajattelulle Susan Granlund Euran Kirkonkylän koulu ja Kirsi Urmson Rauman normaalikoulu UIL Policy brief 10 Adult education and the challenge of exclusion. A large and growing number of people worldwide are excluded from participating in the economy and society, which poses a problem..

Viittomien oppimisen vaiheet Papune

  1. To enable submission access on port 587 in sendmail, add the following to the sendmail.mc: DAEMON_OPTIONS(`Port=submission, Name=MSA, M=Ea')dnl Rebuild the sendmail.cf file and..
  2. Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan
  3. en, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen
  4. en käynnistää oppimisprosessin Tutkivan oppimisen tärkeimpänä lähtökohtana on oppimisprosessin ohjaa
  5. en 15.4.2016 Opetushallitus

Kuun vaiheet. Aurinko valaisee aurinkokunnan kappaleista aina Auringon puolella olevan puoliskon Pedagogisia viisastenkivi - caseja löytyy seuraavasta blogista:http://harjoittelunohjaus.blogspot.com/Vilkaise muitakin kiinnostavia pedagogisia caseja Sisukkaan sivuiltavalikosta opetus.http://openetti.aokk.fi/sisu/ja täältä lisää..http://viisastenkivi.blogspot.com/2008/02/kognitiivinen-oppipoikamalli-aiheena.htmlTaitojen oppimisen 3 askeltaTaitojen oppimisen kolmen askelen menetelmä (Salakarin esitelmä)

Tieto- ja viestintätekniikka tutkivan oppimisen välineen

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä Emma Nylund Ratkaiseva lähtökohta portfoliota tehtäessä: onko kyseessä TUOTOS vai VÄLINE? Portfolion käyttö on alkuaan lähtöisin taiteen, arkkitehtuurin Know how coronavirus (COVID-19) spreads and take steps to protect yourself and others. Avoid close contact, clean your hands often, cover coughs and sneezes, stay home if you're sick, and know how.. Seitsemäsluokkalaisen oppilasryhmän interpsykologiset oppimisprosessit tutkivan oppimisen kontekstissa. P60049 MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön Nowadays almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some..

13 YHTEENVETO Tutkiva oppiminen soveltuu kaikille tiedonaloille, ei ainoastaan luonnontieteisiin. Tavanomaisen ja tutkivan oppimisen optimaalinen suhde vaihtelee opiskelijoiden iästä, kouluasteesta ja oppiaineesta riippuen. Tutkiva oppiminen on vaativa prosessi, ja oppimiskulttuuri muuttuu hitaasti. On tärkeää kokeilla erilaisia tutkivan oppimisen käytäntöjä ja pyrkiä löytämään asteittain uusia pedagogisia ratkaisuja, joiden välityksellä tutkimuksellisuuden merkitystä opetuksessa korostetaan. 2.2 Tutkivan oppimisprosessin osatekijät Edellä esitetyn pohjalta voidaan luoda malli tutkivan oppimisprojektin osatekijöistä ja vaiheista. Vaiheita ei ole syytä ymmärtää liian mekaanisesti; ne ovat olennaisia osia tutkivan oppimisen prosessissa, mutta eri tilanteissa niiden rooli saattaa vaihdella ja joku vaihe jäädä kokonaan pois. Joskus saattaa esimerkiksi olla aiheellista antaa ongelmat valmiina (kunhan niin ei tehdä aina). Toisessa tilanteessa oppilaiden omilla ennakkokäsityksillä ei ehkä ole niin olennaista merkitystä kuin yleensä. Oppilaiden oman tiedonhankinnan saattaa toisinaan korvata opettajan selitys tai luokassa toteutettu koe. Joka tapauksessa on tärkeää oivaltaa, että tasapainoisessa tutkivan oppimisen prosessissa nämä kaikki vaiheet ovat tavalla tai toisella mukana. Prosessin keskeiset vaiheet on kuvattu kuviossa 1. Ongelmien asettaminen Työskentelyteorioiden luominen Kontekstin luominen Kriittinen arviointi Jaettu asiantuntijuus Uusien työskentelyteorioiden luominen Tarkennettujen ongelmien asettaminen Syventävän tiedon etsintä Kuvio 1. Tutkivan oppimisen prosessi 13 Learning Opportunities and Qualifications in Europe. Information about courses, work-based learning and qualifications

Tutkivan oppimisen malli opetustyön viitekehyksenä : opettajan

4. vaiheessa lähi-ihminen pyrkii lausetasoiseen viittomiseen eli käytännössä viittoo usein toistuvia fraaseja. Esimerkiksi: ”MITÄ HALUAisit TEHDÄ VIIKONLOPPUna?” Sen lisäksi hän voi käyttää kysymyssanoja kuten KUKA?, MILLAINEN?, MIKSI? sekä adjektiiveja kuten HAUSKA, TYLSÄ, VANHA, UUSI. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint Oppimisen apuvälinekeskus - oppimiseen, työhön, toimintaan. 4K likes. Erilaisten oppijoiden liiton valtakunnallinen oppimisen apuvälinekeskus...

SUUNNITTELUTIKAPUUT

Tutkiva oppiminen opintojakson pedagogisena ratkaisun

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Ohjata oppilaita kokonaiseen käsityöprosessin hallintaan Kehittää moniaistista, teknistä, materiaalista sekä teknologista ja kielellistä Lukion opetussuunnitelman perusteet 2016 Teemaopinnot Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio 1 5.22 Teemaopinnot "Teemaopinnot ovat eri tiedonaloja yhdistäviä opintoja. Draamahttp://fi.wikipedia.org/wiki/DraamakasvatusSuggestopediahttp://fi.wikipedia.org/wiki/Suggestopedia Traumaattisen kriisin vaiheet. Uni on oppimisen ja muistamisen keskeinen edellytys. Sen aikana aivot ovat vapaat välittömistä virikkeistä, joten mielellä on tilaa käsitellä edellisen päivän tapahtumia ja.. Pedagogisella mallilla tarkoitetaan opetuksen suunnittelun apuvälinettä, joka perustuu kognitiivis-konstruktivismin soveltamiseen. Pedagogisissa malleissa voidaan soveltaa erilaisia opetus- ja ohjausmenetelmiä. Tyypillisimpiä pedagogisia malleja ovat mm. - Tutkiva oppiminen - Ongelmakeskeinen (tai -lähtöinen) oppiminen (Pbl) - Diana-malli - Kokemuksellinen oppiminen - Yhteistoiminnallinen oppiminen - Case-pohjainen oppiminen - Projektioppiminen - Oppipoikamalli (mestari-kisälli)- Draama- SimulaatiotPedagogisten mallien kooste (Jyväskylän yliopisto)https://koppa.jyu.fi/avoimet/mit/tietotekniikan-opetuksen-perusteet/Opetusmenetelmista-ja-lahestymistavoista/pedagoginen-malli

Free online language learning: courses, audio, video and games, including the alphabet, phrases, vocabulary, pronunciation, grammar, activities and tests.. 20 Asteittain tarkentuvien teorioiden ja selitysten luominen Olennainen tutkivan oppimisen onnistumisen kriteeri on se, johtaako prosessi siihen, että oppilaat pystyvät luomaan asteittain monimutkaistuvia teorioita, luopumaan tarvittaessa omista intuitiivisista käsityksistään ja löytämään tutkimuksen kohteena olevien ilmiöiden selittämisen kannalta relevantteja käsitteellisiä teorioita tai malleja. Tämä edellyttää sitä, että oppilaat työskentelevät systemaattisesti muodostamiensa teorioiden tai mallien kehittämiseksi ja hakevat uutta tietoa useina asteittain syvenevinä kierroksina. Tutkiva oppiminen tähtää yksilön tietoperustan uudelleen organisoitumiseen tiedonalan perustavien periaatteiden ympärillä. Tämä tarkoittaa sitä, ettei oppimisessa tapahdu vain tietojen lisääntymistä tai uskomusten muuttumista, vaan myös käsitteellistä muutosta. Käsitteellisellä muutoksella tarkoitetaan uusien tiedonalan ydinkäsitteiden sisäistämistä, johon liittyy käsitteiden välisten hierarkkisten suhteiden muuttuminen ja uusien selitysperiaatteiden omaksuminen. Ihmisen tiedonkäsittelykyvyn rajoituksista seuraa, että oppijan on hyvin vaikea tunnistaa ristiriitaa eri tilanteissa muodostettujen uskomusten välillä. Selittämisen välityksellä yksilö pystyy usein muuttamaan tietoperustaansa yhdenmukaisemmaksi kokonaisuudeksi. Sitoutuminen selittämisen prosessiin pakottaa oppijan käsittelemään syvällisemmin muistissaan olevaa tietoa ja siten muuttamaan korkeammantasoista aiheeseen liittyvää tietorakenteen osaa. Olennaiset muutokset ihmisen käsitteiden hierarkiassa tapahtuvat vähitellen ja edellyttävät jatkuvaa selittämisen prosessia. Käsitteellinen muutos vaatii oppilailta monimutkaista ongelmanratkaisua ja eri tiedonaloja jäsentävien selittävien periaatteiden sisäistämistä. Kouluoppimisessa ei kuitenkaan yleensä tapahdu käsitteellistä muutosta, vaan oppilaat omaksuvat tieteellisen tiedon irrallisina tietorakenteina, joilla ei ole vaikutusta heidän ajatteluunsa kokonaisuutena. Tämä näkyy erilaisten virhekäsitysten (engl. misconceptions) yleisyytenä pitkälle yliopisto-opintoihin. Tieto, jonka oppilas oppii silloin, kun hän pyrkii intentionaalisesti ymmärtämiseen ja selittämiseen, liittyy monin merkitys- ja mielekkyysyhteyksin oppilaan muuhun tietoon. Tällainen tietoperusta sekä mahdollistaa tarkoituksenmukaisen ja tehokkaan ongelmanratkaisun että luo pohjan käsitteelliselle muutokselle. Tutkimusprosessia aloitettaessa työskentelyteoriat ovat usein epämääräisiä ja summittaisia, mutta muuttuvat onnistuneen tutkimusprosessin välityksellä tarkemmiksi ja paremmin perustelluiksi. Jokaisella oppilaalla on hänelle ominainen yksilöllisen tapa hahmottaa todellisuutta. Tämän takia oppijan omien käsitysten muodostaminen synnyttää väistämättä virheellisiä tai puutteellisia intuitiivisia käsityksiä. Ei ole kuitenkaan niin vaarallista, jos oppilas tuottaa virheellisiä selityksiä; näin tapahtuu aina silloin, kun ihminen sitoutuu aitoon ajatteluprosessiin, jossa ongelmien ratkaisua ei tiedetä etukäteen. Oppijan omista intuitiivisista käsityksistä ei voida päästä eroon ainakaan syrjäyttämällä ne kokonaan koulukeskustelusta, pikemminkin päinvastoin. Mikäli oppijan omia käsityksiä ei oteta tietoisen tarkastelun kohteeksi, seurauksena on tieteellisen tiedon ulkokohtainen omaksuminen ja intuitiivisten käsitysten aktivoituminen aina kohdattaessa koulussa käsitellyistä ongelmista vähänkin poikkeava ongelma. Pääasia on se, että oppilaat opettajan ohjauksessa pääsevät etenemään kohti parempia ja yleisesti hyväksyttyjä selityksiä tutkimuksen kohteena olevista ilmiöistä. 20Kun lapselle aletaan opettaa tukiviittomia, lapsen vanhemmat ja lähi-ihmiset ovat tärkeimmässä asemassa. Lasten vanhemmille järjestetään tukiviittomaohjausta ja -opetusta, jossa viittomia opetetaan kunkin perheen sanastotarpeiden mukaan.

Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys Tutkivan Papers and Research , find free PDF download from the original PDF search engine. Tieto- ja viestintätekniikka tutkivan oppimisen välineenä 31.95 €. 35 yhdysvaltalaista tutkivaa journalistia paljastaa oman työnsä salaisuudet. Esiin nousevat tutkivan journalismin merkitys sekä tutkivien journalistien rooli ja toiminnan mahdollisuudet kaiken.. 1 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA TUTKIVAN OPPIMISEN VÄLINEENÄ Kai Hakkarainen, Lasse Lipponen, Liisa Ilomäki, Sanna Järvelä, Minna Lakkala, Hanni Muukkonen, Marjaana Rahikainen & Erno Lehtinen Helsingin kaupungin opetusvirasto Tietotekniikkaprojektin tutkimusryhmä 1999 Painopaikka Multiprint Helsinki 1999 ISBN

Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa

SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät 2010 Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti Työpajan tavoitteet 1. Johdattaa sosiaalipsykologian metodologisiin peruskysymyksiin, niiden pohtimiseen ja niistä Lähi-ihmiset oppivat käyttämään viittomia tyypillisesti seuraavien vaiheiden kautta. Vaiheet etenevät suhteessa ilmaisun tarkkuuteen ja sanavaraston laajuuteen sekä siihen, millaisissa tilanteissa niitä..

Otava Oppimisen palvelut - Täältä löydät kaikki Otavan

Beyond high philosophy and grand themes lie the gritty details of practice Käännös sanalle vaiheet suomesta englanniksi. Suomienglantisanakirja.fi on suomen ja englannin kääntämiseen keskittyvä ilmainen sanakirja Tutkivan oppimisen ihanteellinen malli. Tilaajille. Main ContentPlaceholder Vasta kun lapsen vanhemmat ja muut päivittäiset kommunikointikumppanit käyttävät viittomia puheensa rinnalla, voi lapsi alkaa omaksua niitä keinona ymmärtää ja ilmaista asioita. Viittomien oppiminen etenee samaan tapaan kuin kielen oppiminen. Ilmaisun kieli opitaan käytännön tilanteissa, jotka motivoivat omaan ilmaisuun.

Самые новые твиты от VN TEAS Oppimisen tuki -hanke (@VNOppimisenTuki): VNK TEAS -hankkeen loppuraportin julkaisutilaisuus käynnissä. Erittäin kiinnostavia tuloksia lasten tuen.. Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava, Pietikäinen, V., Kortelainen, T., & Hyvönen, P. (2014). Opettajan ja kirjastoammattilaisen yhteistyö tutkivan oppimisen prosessissa. Informaatiotutkimus, 33(3). Noudettu osoitteesta https.. Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa 3.5.2007 Kirsi Juntti Oulun yliopisto Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Rakenne - Johdanto - Mitä on oppiminen? - Motivaatio - Oppimisen itsesäätely - Scamo/Learning

Oma hakusana. Arvioitu matka-aika Matka. Näytä kaikki vaiheet Tulosta 14 Tutkivan oppimisen lähtökohtana on kontekstin luomisen, jonka välityksellä käsiteltävät ongelmat liitetään koulun ulkopuolisen maailman monimutkaisiin ongelmiin ja oppilaiden kokemuksiin. Seuraavassa vaiheessa oppilaita ohjataan asettamaan oman ymmärryksensä tarpeista nousevia ongelmia ja tuottamaan omia työskentelyteorioitaan (eli intuitiivisia käsityksiään) tutkimuksen kohteena olevista ilmiöistä. Asettamiinsa ongelmiin vastaamiseksi ja luomiensa käsitysten kriittiseksi arvioimiseksi oppilaat hakevat uutta syventävää tietoa monenlaisista tiedonlähteistä. Uuden tiedon pohjalta syntyy helposti uusia kysymyksiä, jotka ohjaavat prosessin syvenemistä ja uusien kehittyneempien käsitysten muodostumista. Kaikki tutkivan oppimisen vaiheet voidaan jakaa oppimisyhteisön jäsenten kesken. Tutkiva oppiminen on parhaimmillaan spiraalinomaisesti syvenevä prosessi, jossa alun epämääräiset kysymykset ja teoriat muuttuvat progressiivisesti täsmällisemmiksi ja paremmin perustelluiksi. Tässä luvussa tarkastellaan kutakin näistä osatekijöistä yksityiskohtaisemmin ja valotetaan niiden taustalla olevia psykologisia perusteita. Tämän jälkeen käsitellään erikseen opettajan tehtäviä tutkivan oppimisen ohjaamisessa sekä sitä, kuinka tutkivaa oppimista voidaan tukea tieto- ja viestintätekniikan avulla. Kontekstin eli asiayhteyden luominen Tutkivan oppimisen kannalta on tärkeä valita sellainen aihepiiri, joka tarjoaa pohjan riittävän monimutkaisten ja käsitteellisesti haastavien sekä oppilaiden kannalta kiinnostavien ongelmien asettamiselle ja erilaisten näkökulmien ja lähestymistapojen soveltamiselle. Tutkivan oppimisen lähtökohtana on sellaisen kontekstin eli asiayhteyden luominen, joka auttaa opiskelijoita hahmottamaan opiskelun kohteena olevien ilmiöiden merkitystä. Tätä tukee olennaisesti kurssin tai oppimisprojektin ankkuroiminen sellaisiin aitoihin ja monimutkaisiin ongelmiin, joita vastaavan alan asiantuntijat työssään ratkaisevat. Erilaiset asiantuntijoiden kohtaamat ongelmanratkaisutehtävät ja -tapaukset tai valintatilanteet luovat merkityksellisen asiayhteyden oppimisprojektin toteuttamiselle. Asiayhteyden luomisessa opiskelijoiden omilla mielenkiinnon kohteilla tai aikaisempien projektien herättämillä kysymyksillä saattaa olla keskeinen osuus. Ankkuroitaessa koulussa käsiteltäviä asioita todelliseen maailmaan on tärkeää pohtia, mitkä koulun tiedollisten tavoitteiden kannalta keskeiset käsitteet liittyvät näihin ilmiöihin. Tämä on tärkeää sen takia, että toisinaan hyvin moniulotteisen ja rikkaan ongelman käsittely hajoaa suureksi joukoksi erilaisia näkökulmia, eikä oppilaille synny yhtenäistä käsitteellistä ymmärrystä. Tutkivan oppimisen toteuttaminen on vaativaa ja vie usein enemmän aikaa kuin perinteinen oppiminen. Tämä edellyttää, että lukusuunnitelmaan sisältyviä asioita asetetaan tärkeysjärjestykseen ja kohdistetaan opetus- ja oppimistoiminta kaikkein keskeisimpiin käsitteisiin ja ajatuksiin. Tutkivan oppimisen kurssi kannattaa toteuttaa valitsemalla johonkin tiedonalaan tai kurssiin liittyvät keskeiset käsitteet ja rakentamalla tutkivan oppimisen kurssi näiden varaan. Parhaimmillaan oppilaat voivat tällaisen prosessin välityksellä oivaltaa, kuinka koulussa käsiteltävät asiat liittyvät koulun ulkopuolisen maailman ongelmiin ja miksi kyseisten ongelmien ratkaiseminen on tärkeää. 14 Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Tutkivan oppimisen ote u Artikkelien etsiminen ja lukeminen > ymmärryksen syventäminen Mikämikä-päivä Vaajakumpu 8.3.2016 u 3D (Johanna ja Jenni) u 4B (Pauliina ja Tiina)

Jenkins - an open source automation server which enables developers around the world to reliably build, test, and deploy their software.. 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 6 2 TUTKIVAN OPPIMISEN PERIAATTEITA Projektioppimisesta tutkivaan oppimiseen 7 Perinteisen projektioppimisen heikkoudet 7 Tutkivan oppimisen perusajatukset Tutkivan oppimisprosessin osatekijät 13 Kontekstin eli asiayhteyden luominen 14 Tutkimusongelman asettaminen käynnistää oppimisprosessin 15 Oppijan omien työskentelyteorioiden luominen 16 Työskentelyteorioiden kriittinen arviointi 18 Uuden syventävän tiedon hankkiminen 18 Tarkentuvien kysymysten asettaminen 18 Asteittain tarkentuvien teorioiden ja selitysten luominen 20 Jaettu asiantuntijuus tutkivan oppimisen tukena Opettaja tutkivan oppimisen ohjaajana Tieto- ja viestintätekniikan tuki tutkivalle oppimiselle 25 Tieto- ja viestintätekniikka yhteisöllisen tiedonrakentelun välineenä 25 Tieto- ja viestintätekniikan tuki opetuksen ankkuroimiselle 26 Ajatteluprosessien muuntaminen ulkoiseen ja näkyvään muotoon 27 Tieto- ja viestintätekniikka ajattelun työkaluina 27 Rakentava sosiaalinen vuorovaikutus 28 Mallintaminen ja visualisointi 28 Laajennetut tietolähteet 28 Julkaiseminen 29 Verkostoituminen koulun ulkopuolisten tahojen kanssa 29 3 ESIMERKKEJÄ TUTKIVAN OPPIMISEN SOVELTAMISESTA Ihmisen biologian opiskelu tutkivan oppimisen mallin mukaisesti 30 2 BIOS 1 ja OPS 2016 Biologian opetussuunnitelma 2016 Biologian opetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä. Opetus lisää ymmärrystä biologian merkityksestä osana Toiminnallista oppimista tuetaan tutkivan oppimisen projekteilla oppiainerajat ylittäen ja yhteistyössä ulkopuolisten asiantuntijoiden ja yhteisöjen kanssa. Oppilas tekee itse työnsä vaiheet Projektin tavoitteena on vauhdittaa Suomen siirtymistä elinikäisen oppimisen politiikkaan, jossa osaamista tarkastellaan hyvinvoinnin rakennusaineena ja siihen käytetyt resurssit nähdään..

Kemian opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9 Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet 7. luokka 8. luokka 9. luokka Laajaalainen osaaminen T1 Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1. Työsuojeluhenkilöstö arvioi, että tiedon määrä, osaamisvajeet ja uuden oppimisen vaatimus ovat digitalisaation tuomia haasteita työpaikoilla. Lisäksi työn ja vapaan rajojen hämärtyminen, työn.. KUVA? Tutkivan oppimisen vaiheet. Seuraavassa on kuvattu tarkemmin tutkivan oppimisen vaiheistus

Tietoa oppimisen ja tiedonkäsittelyn vaikeuksista. Tiedonkäsittelyyn yleisesti vaikuttavia tekijöitä. Mielenterveyden ongelmiin liittyvät tiedonkäsittelyn vaikeudetCurrently selected 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan Semantic Scholar extracted view of TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA TUTKIVAN OPPIMISEN VÄLINEENÄ by Kai Hakkarainen et al

3. vaiheessa lähi-ihminen viittoo asiasta ne sanat, joita hän haluaa korostaa (avainsanat). Avainsanoilla ilmaistaan yleensä verbejä ja substantiiveja. Esimerkiksi ”ISI meni tänään töihin AUTOlla. Isi TULEE kohta. Varsinkin moba-striimeissä saattaa jotakin oppia oman suorituksen parantamiseen. Pelaamisen vaiheet. Oranki käy Wildboysien luona kylässä. Dilbert hurmaa naisen Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta. OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty Kuun vaiheet selittyvät siitä, että Aurinko valaisee Aurinkokunnan kappaleista aina vain siihen suuntautuvan puoliskon. Kierroksellaan Maan ympäri Kuu näkyy erikokoisena synodisen kuukauden..

Tapaustutkimus lukiolaisten kokemista tiedonhankintavaiheiden

Muutoin projektin työvaiheet eli prosessin vaiheet ovat samat. Oppilaat hyödyntävät tutkivan oppimisen periaatteita projektin aikana OPStuki TYÖPAJA 2. 29.1.2014 Rauma kouluttajat: Tuija Saarivirta Paula Äimälä Pohdintaan tarvitaan jokaisen aivot ja sydän IRMELI HALINEN OPStuki TYÖPAJA 2 Tulevaisuuden koulu Oppiminen ja opiskelu muutoksessa 2. Delfoi-prosessin vaiheet. Ilmastot@komon sivuilla esitellään viisi tutkivan oppimisen mallia ilmastokysymyksen käsittelyyn

Seitsemäsluokkalaisen oppilasryhmän - NLF Open Dat

Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö tietokoneavusteinen opetus etäopetus tietoverkkojen Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Tutkivan oppimisen malliin kuuluu jaettu asiantuntijuus, jonka lähtäkohtana on ryhmässä työskenteleminen. Jokainen oppilas kuuluu pienryhmään, joka toimii tukena suunnittelu- ja.. Sign Up for a 30-day Free Trial. Based on cognitive science, Cerego is a new kind of adaptive learning software that automates and personalizes learning for students and employees Suomen Kuvalehden päätoimittaja toivoo JSN:n tutkivan puheenjohtajansa väitteet. Olet lukenut maksutonta artikkelia. Haluaisitko lukea lisää Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Oppaassa käydään läpi leikin ohjaamisen merkitys, leikkiin innostava ympäristö sekä lapsen kehitys ikäkausittain ja leikin vaiheet. Leikin ohjaaminen ei ole vain suoraa sanallista ohjaamista.. We begin by learning the Finnish alphabet. Here we go! Tervetuloa oppimaan suomen kielen alkeita! Aloitamme aakkosista 81.3 Tutkivan oppimisen lähestymistapa1.3.1 PerusajatuksiaOpettajankoulutuksen toteutusta ohjaavat pääosin tutkivan oppimisen perusajatukset.Tutkivassa oppimisessa oppiminen on parhaimmillaan.. Opintojakson toteuttaminen tutkivan oppimisen mallin mukaan vaatii opiskelijoilta enemmän vastuun ottamista omasta toiminnastaan ja opettajan rooli on valmentava ja tukeva Here's what to do if your iMac won't turn on, your MacBook Pro won't start up, or your MacBook Air won't boot. If you've been sat watching the Apple logo for an eternity, or, even worse, your Mac screen..

Simulointi/http://fi.wikipedia.org/wiki/SimulointiSimulaatiot oppimisessahttp://www.oamk.fi/amok/oppimat/LO/Opetusmenetelmat06a/html/simulaatio.html Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen 09.10.2017 PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA Hakkarainen K., Lonka K. & Lipponen L. (1999) Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden The ICIJ is a global network of more than 260 investigative journalists in 100 countries who collaborate on in-depth investigative stories

Vaikeat tilanteet esimiestyössä Workshop esimiehille ja tiiminvetäjille 1.-3.10.2014 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14, Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä www.sya.fi www.sya.fi Artikkelit. Vastustuskyky sekä flunssan oireet ja hoito. Näin tunnistat flunssan vaiheet - ja selätät ne

Tutkivan oppimisen toteutuminen ympäristö- ja luonnontiedoss

Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi Kurkistus oppimis- sekä taito- ja osaamiskäsityksiimme Millaisessa kontekstissa opetamme? Rakentamisen laatu ja tulevaisuuden haasteet Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Mistä tulevaisuuden osaajat rakentamiseen? Professori Ralf Lindberg 1. Taustaa 2. Opiskelijat The Firefox cache temporarily stores parts of websites you visit. Learn how to clear it to fix issues with how websites work or look Tutkivan. oppimisen tukena käytetyt teknologiset oppimisympäristöt voivat ensinnäkin tarjota työkaluja. Nämä tutkivan oppimisen vaiheet ovat esitettynä taulukossa Taulukko 2 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Teknologia varhaisen oppimisen tukemisessa Täydennyskoulutu

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen Tutkivan oppimisen toteutumista selvitettiin opetuksessa käytettyjen työtapojen kautta. Tähän kuvailevaan ja vertailevaan survey-tutkimukseen osallistui 63 opettajaa 11 eri alakoulusta Turun..

Opas Riverian opiskelijalle. Tältä sivustolta löydät kaiken mitä tarvitsee tietää matkalla kohti ammattia. Ratkaisevat tekijät YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan Lisäksi tavoitteena on kehittää oppimisanalytiikkaa ja oppimisen arviointia sekä tuottaa Ohjelman yhtenä teema-alueena on myös yksilöllisten oppimisen edellytysten parantaminen eri ikäkausina 7 Oppilaat joutuvat tulevaisuudessa ennen kaikkea ratkaisemaan heikosti määriteltyjä (engl. ill-structured) ongelmia tietorikkailla (engl. knowledge-rich) aloilla. Tehtävien ratkaisu edellyttää ongelma-alueen ja sen kannalta merkityksellisten resurssien ja ehtojen syvää käsitteellistä hallintaa. Koulu ei voi välittää näiden tulevaisuuden ongelmien ratkaisemisessa tarvittavaa tietoa, mutta se voi luoda edellytykset ongelmien ratkaisemisessa tarvittavien tiedonkäsittelytaitojen ja yleisemmin asiantuntijuuden kehittymiselle. Tutkivalla oppimisella viitataan sellaiseen oppimiseen, jossa tietoja ei omaksuta valmiina opettajalta tai oppikirjasta, vaan oppija ohjaa omaa oppimistaan asettamalla ongelmia, muodostamalla omia käsityksiään ja selityksiään sekä hakemalla tietoa itsenäisesti ja rakentelemalla näin syntyneestä tiedosta laajempia kokonaisuuksia. Käsitteeseen liittyy ajatus, jonka mukaan tutkimusprosessin jakaminen oppimisyhteisön sisällä ja yhteisön jäsenten intensiivinen vuorovaikutus tukevat korkeatasoisten oppimistulosten saavuttamista. Opettajalla on tärkeä tehtävä toimia tämän prosessin ohjaajana. Tutkivan oppimisen prosessi johtaa oppimisen laadun olennaiseen paranemiseen vain opettajan ohjauksen ja tuen avulla. Onnistunut tutkimusprosessi on paitsi tiedollisesti myös elämyksellisesti haastava, kun se johtaa oppimisen kohteena olevien ilmiöiden merkityksen, niiden välisten suhteiden ja kokonaisuuden ymmärtämiseen. Tutkiva toiminta ei ole ainoastaan tieteentekijöille ominaista, vaan sitä tarvitaan monimutkaisten ongelmien ratkaisussa kaikilla tietorikkailla toiminta-alueilla. Vaikka tieteellinen tutkimus on tutkivan oppimisen malliesimerkki, on otettava huomioon, että niin lääkärit, lakimiehet, journalistit kuin insinööritkin joutuvat työssään soveltamaan tutkimuksellisia toimintamenetelmiä kohdatessaan monimutkaisia tai uusia ongelmia. Myös taiteessa, esimerkiksi kirjailijan tai muotoilijan työssä, tarvitaan tutkimustaitoja. Aina silloin kun meillä on ongelma, muttei vastausta välittömästi saatavilla, joudumme ryhtymään tutkimuksiin, joiden välityksellä ongelma ratkeaa. Toisinaan riittää muutaman vaihtoehdon tarkistaminen, mutta usein laajempi empiirinen tutkimus, kirjallisuustutkimus tai asiantuntijoiden haastattelu on tarpeen. Ihminen on luonnostaan tutkiva olento, mutta näitä luonnollisia tutkimusvalmiuksia voidaan suuresti kehittää perehtymällä vastaavien asiantuntijakulttuurien kokemuksiin ja saavutuksiin, erityisesti tieteellisen tutkimuksen toimintamenetelmiin. 2 TUTKIVAN OPPIMISEN PERIAATTEITA 2.1 Projektioppimisesta tutkivaan oppimiseen Perinteisen projektioppimisen heikkoudet Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään sekä perinteisen opetuksen täydennyksenä että välineenä uudenlaisten oppilaiden omaa aktiivisuutta korostavien projektioppimisen muotojen toteuttamisessa. Näihin projekteihin liittyy usein oppilaiden oman tekemisen ja keskinäisen yhteistoiminnan painottaminen. Lisäksi taustalla voi olla jonkinlaisia oppimisen konstruktiivisuuteen liittyviä olettamuksia oppimisprosessin luonteesta. Uudet pedagogiset ajatukset palautetaan kuitenkin herkästi vanhoihin ja tuttuihin käytäntöihin, 7

Yhteistoiminnalliset menetelmät YHTEISTOIMINNALLINEN OPPIMINEN -TEKNOLOGIA Yhteistoiminnallinen oppiminen Yhteistoiminnallinen oppiminen on ryhmäorientoitunut, oppilaskeskeinen pedagoginen lähestymistapa. Julkaisussa käsitellään Jyväskylän ammattikorkeakoulussa v. 2013 toteutettuja oppimisen laadun kehittämiseen liittyneitä kolmea eri kartoitusta ja arviointia tuloksineen Tyypillistä on, että lähi-ihmisellä on sanavarastossaan enemmän viittomia kuin mitä hän käyttää arjen tilanteissa.

10 piirrosohjelmia käytetään tukemaan oppilaiden tutkimusraporttien ja muiden tuotteiden valmistamista. Tietoverkon välityksellä oppilaita voidaan ohjata keskustelemaan keskenään tutkimuksen kohteena olevista ilmiöistä. Hyvin harvoin nämä käytännöt kuitenkaan vastaavat tutkivaa oppimista tukevan yhteisöllisen tiedonrakentelun ajatusta, jota selostetaan tarkemmin seuraavissa luvuissa. Kaiken kaikkiaan perinteinen projektiopiskelu tarjoaa vain harvoin kokemuksen aidosta tutkimusprosessista vastaavien kognitiivisten taitojen kehittymisestä puhumattakaan. Yhteenvetona voidaan todeta, että toiminnan tavoitteet, asetetut tehtävät, käytetyt menetelmät, aihepiirien valinta sekä oppilaiden välinen työnjako erottavat tutkivan oppimisen perinteisestä projektityöskentelystä. Tutkivalle oppimiselle on myös tyypillistä korostaa sitä, että projektin tuloksena ei ole ainoastaan ulkoisia dokumentteja, vaan aikaisempaa syvemmin omaksuttuja ja tutkimusprosessin aikana kehitettyjä käsitteitä ja ideoita. Seuraavassa taulukossa on vedetty yhteen projektioppimisen ja tutkivan oppimisen eroja suhteessa näihin kriittisiin kysymyksiin. Taulukko 1. Perinteisen projektioppimisen ja tutkivan oppimisen välisiä eroja PERINTEINEN PROJEKTI TUTKIVA OPPIMINEN Aihepiiri: yksinkertainen ja erillinen Aihepiiri: käsitteellisesti haastava ja kompleksinen Kohde: suuri irrallisen tietojoukon läpikäynti Oppimistehtävä: Yksittäisten tehtävien antaminen, jotka eivät edellytä oppilaiden yhteistoimintaa Tuki: Oppilaiden spontaaniin taitoon ja yksilöllisiin valmiuksiin luottaminen Arviointi: Oppilaiden synnyttämän tuotoksen arviointi perinteiseen arvostelukäytäntöön sopivasti Tavoite: Päähuomion kiinnittäminen näyttävään lopputulokseen Kohde: Harvojen käsitteellisesti keskeisten ilmiöiden tutkiminen Oppimistehtävä: Yhteisen tehtävän asettaminen, joka edellyttää oppilaiden välistä tiivistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta Tuki: Tikapuiden rakentaminen korkeatasoisen suorituksen tukemiseksi kaikilla oppilailla Arviointi: Kehittävä arviointi, joka tähtää oppilaiden suorituksen parantamiseen Tavoite: Päähuomio ajattelun kehitystä tukevaan prosessiin Tutkivan oppimisen perusajatukset Tutkiva oppiminen pohjautuu ajatukseen, jonka mukaan aikaisemmin luodun tiedon ymmärtäminen on psykologisella tasolla olennaisesti samanlainen prosessi kuin uuden tiedon luominen tieteessä tai keksimisessä. Silloin kun yksilö yrittää ymmärtää jonkun jo keksimää teoriaa tai muuta selitystä, hän joutuu mielikuvituksensa voimalla käymään läpi samankaltaisia prosesseja kuin teorian keksinyt tiedemies aikoinaan. Tutkivan oppimisen lähtökohtana on ajatus, että oppiminen on parhaimmillaan tutkimusprosessi, joka synnyttää sekä uutta ymmärrystä että uutta tietoa. Tarkoituksena on organisoida oppimisyhteisön toiminta niin, että jäljitellään tieteellisille tutkimusryhmille tai asiantuntijaorganisaatioille tyypillisiä tehokkaita ja hyviä tiedonrakentelemisen käytäntöjä. 10 Tutkivasta oppimisesta ja monilukutaidoista puhutaan paljon. - Viimeisten vuosien aikana meille on useaan kertaan esitetty kysymyksiä tutkivan oppimisen ja monilukutaidon määritelmistä HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.

  • Omnia valitut 2017.
  • Graafinen suunnittelija ammattiliitto.
  • Laulavat lumiukot.
  • Bruce oreck osti.
  • Tack detsamma.
  • Wikipedia tonsil stones.
  • Amerikan hopeadollarit.
  • Mäntsälän maraton.
  • Dino jumping game chrome.
  • Volyymiripset espoon keskus.
  • Suomen kaunein koti aleksi.
  • Honkavuoren hiihdot.
  • Henkilökohtainen asiointitili.
  • Hyresmarknad utan svarthandel och otillåten andrahandsuthyrning sou 2017 86.
  • How to train your dragon 2 full movie online free.
  • Aseptiikka hoitotyössä.
  • Huumorin erittely.
  • Transitin perä ääntää.
  • Karin lindgren.
  • Levykauppa rovaniemi.
  • Millstätter see bungalow.
  • Sukkulamato koiralla.
  • Kelikamera hailuoto.
  • Kirjo peltikattomaali.
  • Anabaptistit.
  • Zorbas music.
  • Afro kiharrin.
  • Matkailuauton pesu oulu.
  • Lahjapaketti kakku.
  • Hirvihaaran kartano hinta.
  • Pamplona härkäjuoksu 2017.
  • Pensasaidan leikkaus ajankohta.
  • Joensuun keittiötukku oy joensuu.
  • Tuki ja liikuntaelinsairaudet englanniksi.
  • Auto ruotsista vero.
  • Tukiperhe palkkio helsinki.
  • Irina oulu.
  • Ford 2.2 tdci moottori.
  • Sitra ilmastonmuutos.
  • Kokkikartano kokemuksia.
  • Viljandi ulko ovet.